Ballu Ipmilis
ja atte sutnje hearvásvuođa

Daniela (12): Mun in goassege vázzán skuvlla, mu váhnemat oahpahit mu ruovttus ja mun lean ilus.

Daniel (43) Mun válden oahpu mekánalaš inšenevran Šveiccas, muhto go jurddaša dan kriissa masa máilbmi lea jođus, de lean dál bananaboanda Brasilias

Betsy (42): Ja mun lean risttalaš ja lihkolaš eadni ja eadni. Veršuvdna mii váikkuha munnje: Mii lea ávki oažžut olles máilmmi ja massit iežas sielu? Dahje maid olmmoš addá iežas sielu ovddas?

Daniel: Muđui: Mun in leat makkárge girku lahttu, mun lean eretbiddjon go lean menddo sorjjasmeahttun. Lean ohcan čuovvut Ipmila almmá ahte lean sorjavaš olmmošlaš organisašuvnnain.

Dieđát go, dat Ipmil gean hilgut ii leat duohta Ipmil, muhto heajos láhkai dahkkon karikatuvra su birra. Sáhtán, bahásvuohta, gii ovdal lei Ipmila eŋgel muhto báhtarii almmis eret, ja gii ráđđe dán máilmmi, lea dat gii govvida Ipmila eahpevuoiggalažžan ja garrasin, gii dadjá: guldal mu vai mun steike du dolas. Buori vašálaš lea son gii sárgu dán gova. Son lea boastut. Lei rievdadit dán rievdadusa ahte Ipmil sáddii iežas Bártni, čájehit máilbmái mo son lea. Kristus sihkkarastá: Son gii lea oaidnán mu, lea oaidnán Áhči Go Jesus čilge iežas eatnama alde mišuvnna, de son dajai: “Hearrá Vuoigŋa lea mu alde, danin go son lea vuoidan mu evangeliseret báhtareddjiid, son lea vuolggahan mu buoridit sin geat leat billašuvvan. almmuhit ahte fáŋggat galget friddjaduvvot, čalmmehemiide ​​oaidnu, ja gillájeaddjit friddja.” Dat lei su bargu. Son váccii miehtá ja dagai buriid ja buoridii sin geaid Sáhtán gillái. Ipmil ráhkistii máilmmi nu olu ahte son lei gergosat sirret iežas áidna Bártnis riskalaš miššuvdnii: eallit eatnama alde 30 jagi, dan riskkain ahte Jesus maiddái šattai suttuin, ja massá su agálaččat. Buot dát nu ahte jus plána doaibmá de mii sáhtášeimmet oažžut agálaš eallima.

Daniel: Go ledjen 17-jahkásaš, de dajai iežan mielas: Mun jáhkán ahte Ipmil gávdno ja ahte son lea ráhkisvuohta. Muhto máŋga máilmmi oskku oskot muhtinlágan Ipmilii. Sáhttán go duođaid luohttit ahte Biibbal lea Ipmila sátni? Sáhttán go hukset iežan eallima dán vuođu ala? De gávnnahin muhtun duođaštusaid mat čájehit ahte Biibbal lea Ipmila girji:

> Einnostusat ollašuvve: Daniela 2. kapihtal statuija birra einnostii riikkaid maŋisboahttima ja čilge daid ovdal go dat gávdnojedje. Veardádallat dan encyklopediijain dahje historjágirjjiin, ja oainnát ahte Biibbal einnostii Persia, Greikka ja Roma riikkaid ovdáneami ja gahččama ja maiddái einnostii goas Messias boahtá. Dát ollašuvvá juste Jesus Kristusiin.

> Arkeologiija lea duođaštan Biibbala duohtavuođa.

— Dead Sea Scrolls, mat leat čállojuvvon ovdal Kristusa. Dat duođaštit hebreagielat Biibbala dárkilisvuođa ja ovttaláganvuođa duhátjagiid čađa. Jesaja-rulla guokteduhát jagi dassái lea measta seamma mii mis lea Biibbalis otná beaivvi.

— Máŋga dutki jáhkket ahte David lei myhta, gii ii goassege gávdnon. Dassážii go “Tel Dan stele” gávdnui, mii lea 9. čuođi jagi ovdal Kristusa, ja mas namuhuvvui “Davida viessu”

— Moablaš geađgi “Mesha Stele”, 840 ovdal Kristusa, gávdnon Jordanas. Das muitaluvvo Moaba gonagasa vuoittut israellaččaid vuostá, ja duođaštit biibbala muitalusa mii gávdno 2. Gonagasaid girjjis 3. Das čujuhuvvo maiddái israellaččaid Ipmilii Jehova dahje Yau, 840 ovdal Kristusa.

— Ja mun sáhtán ovdanbuktit earáid, nugo Pilatusa geađggi, Babylona borramušlisttuid main namuhuvvo Israela gonagasa namma, Davida šillju ja Hiskia tunealla.

> Teavstta ovttadat. Badjel njealljelogi iešguđet olbmo leat čállán, máŋgga iešguđet báikkis ja iešguđet áiggis, juohke oassi ovttastuvvá earáide. Soaittát leat oaidnán biibbala mas leat dakkár rasttildančujuhusat. Biibbal lea ovttadat, visot heive oktii, erenoamážit studeret vuollegašvuođain ja rohkosiin.

> Biibbala alit oahppu: Heajos olbmot eai livčče sáhttán čállit Biibbala, go dat dubme sin. Du standárda lea allat, čeahppi ja gáibideaddji. Seammás ii čiegat iežas hellodagaid vealaheami. Jus dat livččii fábula oažžut čuovvuid, de dat gudnejahtášii iežas persovnnaid. Muhto ii, dat čájeha duođaid daid gudnejahtton patriarkkaid, profehtaid ja gonagasaid vealaheami.

> Du váikkuhus. Jus Biibbal livččii olbmo girji, de dat ii livčče goassege sáhttán olahit dan maid lea olahan máilmmis čuđiid jagiid mielde. Dat lea leamaš ja lea ain ávkkálaš, buorideaddji ja rievdadit váikkuhus. Juvddálaččat, galgat leat duođalaččat, atnojuvvojit buresbirgejeaddjin go sii čuvvot Ipmila lágaid. Oarjemáilbmi lea otná beaivvi ovdánan danin go dan riikkat válde atnui biibbala prinsihpaid vuoigatvuođa ja áŋgirvuođa birra.

> Jesus Kristusa duođaštus: Son álo čujuhii ja duođaštii čállagiid. “Girji ii sáhte vajálduhttit” dajai son. Sihke 1. Movssesgirjji son atná duohta muitalussan, ahte Ipmil sivdnidii máilmmi guđa beaivvis, dulvi jna. Son stivre iežas eallima Boares testameantta oahpuid mielde.

> Ja loahpas vásáhusaid duođaštus: Geahččal iežat leat kristtalaš, de oainnát Ipmila sáni fámu!

Dieđát go, mii leat nu ilus, ávkkit go leat risttalaš leat stuorát go vejolaš vahágat. Vástit maid mátkki Luođiin. Son cealká: Mun lean ráhkistan du agálaš ráhkisvuođain, danne lean geasuheamen du buorrevuođain. Bohtet mu lusa, buohkat geat leat rahčan ja geat leat lossat, de mun attán didjiide vuoiŋŋasteami (Matteusa 11:28)

Mii gudnejahttit dán ráhkisvuođa Ipmila, gii fállá eaktodáhtolaš gullevašvuođa, ja váimmus. Evangelium lea goittotge Ipmila fápmu bestojupmái. Maid Ipmil háliida min beastit? Min suttuid birra. Buohkaide geat váldet vuostá su, Kristus addá fámu šaddat Ipmila mánáid ja heaitit suttuin. Odne ja dál, jus jáhkát. Muhto mii lea suddu? Hearrá sátni dadjá ahte suddu lea lága rihkkun, dát lea áidna definišuvdna maid Biibbal ovdanbuktá midjiide. Suddu lea mearrádus rihkkut lága. Ipmila láhka lea guovddážis logi báhkkoma, njeallje vuosttaš čájehit mo mii čájehit min ráhkisvuođa Ipmilii, ja nubbi tabealla, ráhkisvuođa min lagamuččaide. Dasto ovdanbuktet 2. Movsses girji ja 3. Movssesgirji komplementára njuolggadusaid, mat gusket árgabeaivái ja dearvvašvuhtii. Lea illu čuovvut min Ipmila dáhtu, dasgo su lágat leat vuoiggalaččat ja buorit.

Dat lea dego johtolagas: Njuolggadusat ja ráddjehusat bálvalit min sihkarvuođa. Njuolggadus ahte biila galgá álo vuodjit dan bealde johtolaga, ja bisánit rukses čuovggain, eai leat guvernevrra hállu, muhto konvenšuvnnat mat bálvalit min buorrin. Seammás leat Hearrá báhkkomat dohkálaččat ja leat áddehahttit.

Muhto mii eat sáhte guldalit iežamet fámuin. Dat livččii dego háliidivččet rasttildit Atlántta meara fatnasiin. Mii fertet dohkkehit iežamet jápmit, ja dohkkehit Kristusa eallit ja guldalit mu siste. Juo, dát lea ahte Ipmil vuoiŋŋasta min sisa, ja ovddida min fatnasa. Ballet Ipmila ja atte sutnje hearvásvuođa. Gudnejahttet Hearrá, dasgo su duomu áigi lea boahtán. Jesus lea measta máhccan, su boahtin lea fámuin ja stuorra hearvásvuođain, ja juohke čalbmi oaidná su. Jesus dajai: nugo čuovga boahtá oarjjabealde ja oarjjabealde, nu lea Olbmobártni boahtin. Min vejolašvuohta oažžut dan riekta lea dát áidna eallin mii mis lea, de boahtá duopmu.

Politiijabálvá gii addá sáhku go leat vuoddján boastut bealde luotta, ii dábálaččat leat persovnnalaš vaššiságat mu vuostá. Son ii leat čájehan iežas viha mu vuostá, muhto čuovvu lága. Seammás Ipmil ráhkista buot iežas sivdniduvvon olbmuid. Go son váldá eret máilmmi suttu, de son ferte maiddái jávkadit buohkaid geat čatnet suttuid.

Dat sielu mii sudduda ja ii hálit bestojumi, jápmá. Suddu lea lága rihkkun. Dat rihkku ovtta Hearrá gohččuma. Jesus ii boahtán rievdadit lága, son ollašuhtii dan. Jesus rihkku njuolggadusaid maid olbmot leat hutkan, muhto ii Ipmila sáni. Son dajai: dassážii go albmi ja eanan nohket, de ii oktage čuokkis dahje čuokkis jávkka lágas, eallima loahpas dajai: Bala Ipmila ja doala su báhkkomiid, dasgo dát lea juohke olbmo geatnegasvuohta. Dasgo Ipmil dubme juohke dagu ja juohke čiegus ášši, ležžet dal buorit dahje bahát. (Sárdnideaddji 12:13)

Doppe leat soađit ja soađi ságat, eallin lea nu rašši. Go mii vuolgit eret dán eallimis, makkár čállosa mii bidjat maŋis? Jábmit eai oaččo nuppi vejolašvuođa. Hearrá sátni cealká: eallit dihtet ahte sii galget jápmit, muhto jábmit eai dieđe maidege. Hávddis, gosa don leat vuolgimin, ii leat bargu, ii plána, ii diehtu ii ge viissisvuohta. Nu ahte dál, dan botta go lehpet eallimin, ráhkistit ja gudnejahttet Ipmila ja addet sutnje hearvásvuođa, dasgo duopmoáigi lea álgán.

Guldalehket su guhte lea sivdnidan almmi ja eatnama ja meara ja čáhcegáldduid. Dát muittuha min njealját báhkkoma: Muitte sábbáha basuhit dan. Guđa beaivvi don galggat bargat ja barggat buot du bargguid, muhto čihččet beaivi lea Ipmileattet vuoiŋŋastan. Don it galgga bargat maidege das… Dasgo guđa beaivvis Yau ráhkadii almmi ja eatnama, meara ja buot mii dain lea, ja čihččet beaivvi son vuoiŋŋastii, danne Yau buressivdnidii su ja bassidii su.

Sáhtán, bahásvuohta, lei ovdal čuovgga eŋgel almmis, muhto čeahpesvuohta ja gierdavašvuohta ráđđejedje su váimmu, ja son álggii vihahit Ipmila lága, ja sus lei vuostálasvuohta su vanhurskkis njuolggadusaide. Son čuoččuhii ahte eŋgelat eai dárbbaš dán lága. Ja son váikkuhii hui fámolaš olbmo Romas rievdadit ovtta Ipmila báhkkomiid, provokašuvnna hámis. Risttalaččat gitta njealját jahkečuođi rádjái dolle sábbáha, seamma beaivvi go juvddálaččat. Jesus ieš dajai: rohkadallet ahte doarrádallan ii dáhpáhuva sábbáhin.

Leat go goassege jurddašan ahte fitnodagas gos barggat, ovttas bargit mearridit ahte háliidit oažžut olles gaskavahkku friddja? Ii go dat livčče hástalus direktevrraid válddi ektui?

Nu gohčui páhppa ahte vuoiŋŋastanbeaivi rievdaduvvo sotnabeaivvis, čihččet beaivvis, sotnabeaivái, vahku vuosttaš beaivái. Ja son geavahii ákkastallan dan ahte Jesus bajásčuožžilii vuosttaš beaivvi. Dasa lassin, dan áiggi katolihkalaččaide, sábbáhi muittuhii sin juvddálaččaid birra, geat ledje vihahuvvon. Muhtun áiggi dollojuvvojedje sihke sotnabeaivi ja sotnabeaivi bassibeaivin. Muhto jagiid mielde sotnabeaivi lei hilgojuvvon ja heajos ságastallan dan birra, go dat lei ráddjehusbeaivi, ja sotnabeaivi lei illubeaivi, nu ahte vuosttaš beaivi šattai dovddusin. Dát dáhpáhuvai njealját čuođi jagis. Katekismusa nubbi gohččun, mii dadjá ahte ii galgga ráhkadit govvejuvvon govaid, váldojuvvui maiddái eret. Ja vai beasai doalahit dan fiinna logu logi báhkkoma, de juohkigođii páhppa logát báhkkoma guovtti oassái. Muhto Hearrá láhka lea ollislaš, dadjá sálbma 19, juohke rievdadus lea almmi vuostá. Luondu ieš dovdá váikkuhusaid lága rihkkumis ja sin geat billistit eatnama, dadjá Jesaja: Eanan šálloša ja čáhppes; máilbmi hedjona ja jávká; sii heajudit eatnama bajimus olbmuid. Duohtavuođas eanan lea nuoskkiduvvon dan ássiid geažil, danin go sii rihkkot lágaid, rievdadit láhkaásahusaid ja rihkkot agálaš lihtu.

Čihččet beaivi, sotnabeaivi, lea Hearrá beaivi, vahku buoremus beaivi, bearašbeaivi. Vaikko mii massit barggu, de dát čájeha ahte mii ráhkistit Ipmila oppa váimmuin. Livččet go mielas massit barggu vai beasat gádjut dan olbmo eallima gean ráhkistat eanemusat dáppe eatnama alde?

Min Sivdnideaddji cealká: Vaikko eadni vajálduhtášii máná gean ráhkista, de mun in vajálduhte du (Jesaja 49:15). Mo mun in sáhte ráhkistit dakkár Ipmila?

Go don attát iežat dan ráhkisvuhtii, go du “ieš” billašuvvá dan ráhkisvuođa váste, ja don álggát addit eaktodáhtolaš gullevašvuođa, de sáhtát buhtistuvvot iežat suttuin, gásttašuvvot čáhcebohcciin. Dat symbolisere jápmima máilbmái, ja dohkkeheami dan eallimii maid Áhčči addá. Son lea ráhkadan dáid čáhcegálduid bassat min buot eahpebuhtisvuođas.

Gáddemánná, gii lei váhnemat, buhtismeahttun, heajos njuoskkas, adopterejuvvui rikkis bearrašii. Son oaččui čáppa sáibbu, giehtačoaggi, fiinna čáhcebohcci ja buhtes biktasiid. Muhto mo jus mánná ii mieđit bassat dahje heaitá boares biktasiid geavaheamis? Danne, vai beassat almmi riikii, de mii fertet dohkkehit dihto eavttuid. Dat guhte čiegada su rihkkumiid, ii goassege lihkostuva, muhto dat guhte dovddasta ja hilgu daid, oažžu árpmu.

Mii bidjat dán fiinna e-girjji dán siidui, mii čájeha dutnje lávkkiid mielde konverterema. Movt oažžut persovnnalaš oktavuođa iežat almmálaš Áhčiin. Odne, jos dii gullabehtet Áhči jiena, de allet garvve váimmu.

Muitte: mii lea ávki oažžut olles máilmmi ja massit iežas sielu?