Waaqayyoon sodaadhaa
ulfinas isaaf kenni

Daani’eelaa (12): Ani mana barumsaa dhaqee hin beeku, warri koo mana keessatti na barsiisu gammachuus qaba.

Daani’eel (43) Siwiizarlaanditti barnoota makaanikaal injinariingiin eebbifame, garuu rakkoo addunyaan itti deemtu yoo ilaalle amma Biraazil keessatti qonnaan bulaa banaanaa ta’eera

Betsy (42): Ani immoo Kiristaana fi haadha manaa fi haadha gammachuu qabdudha. Keeyyata dhiibbaa narra geessisu: Addunyaa guutuu argachuu fi lubbuu kee dhabuun bu’aa maalii qaba? Moo namni lubbuu isaatiif maal kenna?

Daani’eel: Karaa biraatiin: Ani miseensa waldaa kamiyyuu miti, garmalee of danda’uu kootiin ala ta’eera. Dhaabbilee namaa irratti osoo hin hirkatin Waaqayyoon duukaa bu’uuf carraaqeera.

Beektaa, Waaqni ati didde Waaqa dhugaa osoo hin taane, kaartaa Isaa haala gaarii hin taane hojjetamedha. Seexanni, seexanni, yeroo tokko ergamaa Waaqayyoo ture garuu samii irraa ari’amee, addunyaa kana irratti kan ol’aantummaa qabu, Waaqayyoon akka fedhii fi gara jabeessatti kan agarsiisu, kan: naaf ajajami yookaan ibidda keessatti si gubeessa kan jedhudha. Diinni gaarummaa isa fakkii kana dibudha. Dogoggora jirti. Waaqayyo Ilma isaa kan erge, jal’ina kana sirreessuuf ture, maal akka ta’e addunyaatti agarsiisuuf ture. Kiristoos akkas jedhee mirkaneesse: Inni na arge Abbaa argeera, Yesus ergama isaa isa lafaa yommuu ibsu: “Hafuurri Gooftaa ana irra jira, hiyyeeyyii wangeela akkan lallabuuf waan na dibeef, warra garaan isaanii cabe akkan fayyisu na ergeera. boojiʼamtoota bilisa baasuu, warra jaamaa arguu, warra cunqurfamanis bilisa baasuu labsuu.” Sun hojii Isaa ture. Namoota seexanaan cunqurfaman fayyisuun waan gaarii hojjechuuf naanna’e. Waaqayyo biyya lafaa baay’ee waan jaallateef ergama balaa qabuuf ilma isaa tokkicha irraa adda ba’uuf fedhii qaba ture: waggaa 30f lafa irra jiraachuuf, balaa Yesus illee cubbuudhaan xuraa’ee, bara baraan isa dhabuu wajjin. Kun hundinuu karoorri sun yoo hojjete jireenya bara baraa akka argannuuf.

Daaniʼel: Umuriin koo waggaa 17 yommuun ofumaan akkas jedheen ture: Waaqayyo akka jiruu fi jaalala akka taʼe nan amana. Garuu amantiiwwan addunyaa hedduun Waaqayyoo gosa tokkotti amanu. Dhuguma Macaafni Qulqulluun sagalee Waaqayyoo ta’uu isaa amanachuu nan danda’aa? Bu’uura kana irratti jireenya koo ijaaruu nan danda’aa? Achiis ragaawwan Macaafni Qulqulluun kitaaba Waaqayyoo taʼuusaa argisiisan tokko tokkon argadhe:

> Raajiiwwan raawwataman: Boqonnaan waa’ee siidaa Daani’eel 2 raajii walduraa duubaan impaayera raajii fi ibsa, osoo isaan hin jiraatin. Insaayikilooppiidiyaa ykn kitaaba seenaa wajjin wal bira qabdee ilaali, Macaafni Qulqulluun ka’umsaa fi kufaatii impaayera Faarsi, Giriikii fi Roomaa raajii akka dubbateAkkasumas Masihichi yoom akka dhufu raajii akka dubbate ni argita. Kun sirriitti Yesus Kiristoosiin raawwatame.

> Arkiyooloojiin dhugaa ta’uu Macaafni Qulqulluun mirkaneessee jira.

— Marsaa Galaana Du’aa, Kiristoos dura kan barreeffame. Isaanis sirrii ta’uu fi walsimannaa Macaafa Qulqulluu Afaan Ibrootaa waggoota kumaatama keessatti ni mirkaneessu. Barreeffamni Isaayaas waggoota kuma lama dura ture isa harʼa Macaafa Qulqulluu keessatti qabnu sana jechuun ni dandaʼama.

— Saayintistoonni hedduun Daawit sheekkoo, kan gonkumaa hin jirre akka ta’e amanu turan. Hanga “Stele of Tel Dan” argamuutti, Dhaloota Kiristoos dura jaarraa 9ffaa irraa kan jalqabe, fi “Mana Daawit” kan eeru .

— Dhagaan Mo’aab “Mesha Stele”, Dhaloota Kiristoos dura bara 840, Yordaanos keessatti argame. Innis injifannoo mootiin Mo’aab Israa’eloota irratti galmeesse gabaasa, seenaa macaafa qulqulluu 2 Mootota 3. Akkasumas Waaqa Israa’el Yihowaa ykn Yau, 840 Kiristoos dura eeruun ni ibsa.

— Kanneen biroos kan akka dhagaa Philaaxos, tarreewwan raashina Baabiloon kan maqaa mootii Israa’el, masaraa Daawit fi tuneel Hisqiyaas caqasan dhiyeessu nan danda’a ture.

> Yuunitii barreeffamichaa. Namoota adda addaa afurtamaa ol ta’aniin, bakka adda addaa hedduutti, fi yeroo adda addaatti kan barreeffame, kutaan tokkoon tokkoon isaa kanneen birootti makama. Macaafa Qulqulluu wabii qaxxaamuraa akkasii qabu argitee ta’uu hin oolu. Macaafni Qulqulluun yuunitii dha, wanti hundinuu waliin wal simata, keessattuu gad of qabuu fi kadhannaadhaan qo’achuu.

> Barnoota olaanoo Macaafa Qulqulluu: Namoonni hamoon Macaafa Qulqulluu barreessuu hin danda’an turan, akkuma inni isaan balaaleffatu. Ulaagaa kee ol’aanaa, kabajamaa fi gaaffii kan qabudha. Kanuma waliin badii gootota isaa hin dhoksu. Osoo hordoftoota argachuuf oduu durii ta’ee taphattoota isaa ulfina kenna ture. Garuu lakki, ifatti badii abbootii, raajotaa fi mootota baay’ee kabajamoo ta’anii agarsiisa.

> Dhiibbaa kee. Macaafni Qulqulluun kitaaba namaa utuu taʼee, wanta jaarraa hedduudhaaf addunyaa kanarratti galmaan gaʼe gonkumaa galmaan gaʼuu hin dandaʼu ture. Dhiibbaa faayidaa qabu, fayyisuu fi jijjiirama fiduu ture ammas qaba. Yihudoonni, dhugaa haa dubbannu, seera Waaqayyoo waan hordofaniif akka badhaadhinaatti ilaalamu. Biyyoonni dhihaa har’a kan guddatan biyyoonni ishee seera bu’uuraa macaafa qulqulluu haqaa fi hojii cimaa waan fudhataniif.

> Dhugaa ba’umsa Yesus Kiristoos: Caaffata Qulqullaa’oo itti fufiinsaan caqasee mirkaneessa ture. “Caaffanni qulqullaa’aan kufaa ta’uu hin danda’u” jedhe. Seera Uumamaa illee akka seenaa dhugaatti ilaale, Waaqayyo addunyaa kana guyyaa jaha keessatti akka uume, bishaan badiisaa fi kkf. Jireenya isaa barsiisa kakuu moofaatiin qajeelche.

> Dhumarrattis, dhugaa ba’umsa muuxannoo: Kiristaana ta’uuf of yaali, humna sagalee Waaqayyoo ni argita!

Beektaa, baay’ee gammadneerra, faayidaan Kiristaana ta’uu kasaaraa ta’uu danda’u caala. Akkasumas imala Uumaa wajjin taasifamu muuxannoo. Innis akkana jedha: Ani jaalala bara baraatiin isin jaalladheera, kanaaf gaarummaadhaan isin harkiseera. Isin warri dadhabbii fi ba’aan ulfaataa ta’an hundinuu gara koo kottaa ani boqonnaa isiniif nan kenna (Maatewos 11:28)

Waaqa jaalalaa kana, fedhiidhaan abboomamuu, garaadhaas haa kabajnu. Hundaafuu wangeelli humna Waaqayyoo fayyinaaf. Waaqayyo maal irraa nu oolchuu barbaada? Kan cubbuu keenyaa. Namoota isa simatan hundaaf Kiristoos humna Ijoollee Waaqayyoo ta’anii cubbuu hojjechuu dhiisanii kenna. Har’as ta’e amma yoo amantan. Garuu cubbuun maali? Dubbiin Gooftaa cubbuun seera cabsuudha jedha, hiika Macaafni Qulqulluun nuuf dhiheessu kana qofa. Cubbuun murtoo seera cabsuudha. Seerri Waaqayyoo abboommiiwwan kurnan irratti kan xiyyeeffate yoo ta’u, afran jalqabaa akkamitti jaalala Waaqayyoof qabnu akka ibsinu kan agarsiisan yoo ta’u, gabatee lammaffaan immoo jaalala ollaa keenyaaf. Achiis, macaafni Ba’uu fi Lewwootaa qajeelfama dabalataa, jireenya guyyaa guyyaa fi fayyaa wajjin kan walqabatu dhiyeessu. Seerri isaa qajeelaa fi gaarii waan ta’eef fedha Waaqayyo keenyaa hordofuun nama gammachiisa.

Akka tiraafikaa keessati: Seerri fi daangeffamni nageenya keenya tajaajila. Seerri konkolaataan yeroo hunda karaa guddaa gama sanaan deemuu qaba, fi ibsaa diimaa irratti dhaabbachuu qaba jedhu, fedhii bulchaa osoo hin taane, walgahii gaarummaa keenya tajaajiludha. Akkasuma abboommiin Gooftaa sababa qabeessaa fi hiika kan qabuu dha.

Garuu humna keenyaan ajajamuu hin dandeenyu. Sunis bidiruu qaxxaamuraatiin Galaana Atlaantiik qaxxaamuruu barbaaduu wajjin wal fakkaata. Of du’uu dhiisuu qabna, Kiristoos akka na keessa jiraatuu fi akka abboomamu hayyamuu qabna. Amma eeyyee, kun Waaqayyo akka nutti hafuura baafatu gochuudha, bidiruu keenyas gara fuulduraatti tarkaanfachiisuudha. Waaqayyoon sodaadhaa ulfina isaaf kennaa. Sa’aatiin firdii isaa waan ga’eef, Gooftaa kabajaa. Yesus deebi’uutti jira, dhufaatiin isaa humnaa fi ulfina guddaadhaan ni ta’a, iji hunduu isa ni arga. Yesuus akkas jedhe: akkuma balaqqeessaan bahaa dhufee gara dhihaatti mul’atu, dhufaatiin ilma namaas akkasuma ta’a. Carraan keenya sirritti argachuuf jireenyi qabnu kana qofa, sana booda murtiin dhufa.

Poolisiin daandii gama dogoggoraatiin konkolaataa oofuu keetiin tikkeettii siif kennu yeroo baayyee haaloo dhuunfaa natti hin qabu. Aarii isaa natti gadi lakkisuu osoo hin taane, seera kabachiisaa jira. Akkasuma Waaqayyo uumamtoota isaa hunda ni jaallata. Yeroo cubbuu biyya lafaa irraa fuudhu, nama cubbuutti maxxane hundumaas dhabamsiisuu qaba.

Lubbuun cubbuu hojjettee fayyisaa hin barbaanne ni duuti. Cubbuun seera cabsuudha. Ajaja Gooftaa keessaa tokko cabsuudha. Yesuus seera jijjiiruuf hin dhufne, raawwateera. Yesus seera ilmaan namootaa kalaqan cabseera malee sagalee Waaqayyoo miti. Innis akkana jedhe: hamma samii fi lafti darbutti, Seera irraa qacceen tokkollee hin darbu, Solomoon dhuma jireenya isaa irratti akkas jedhe: Waaqayyoon sodaadhaa abboommii isaas eegaa, kun dirqama nama hundumaati. Waaqayyo hojii hundumaa, wanta dhokataa hundumaa, gaariis ta’e hamaa ta’e, murtiitti ni fida. (Lallaba 12:13)

Lollii fi oduun waraanaa ni jira, jireenyi akkas dadhabaadha. Jireenya kana yeroo dhiifnu galmee akkamii dhiifna? Warri du’an carraa lammaffaa hin argatan. Dubbiin Gooftaa akkana jedha: warri lubbuun jiran du’uuf akka jiran ni beeku, warri du’an garuu homaa hin beekan. Awwaala keessatti, bakka ati deemtutti, hojiin, karoorri, beekumsi, ogummaan tokkollee hin jiru. Egaa amma utuu lubbuun jirtuu Waaqayyoon jaalladhu, kabajsii ulfina isaaf kenni, sababni isaas sa’aatiin firdii eegalameera.

Isa samii fi dachii fi galaana fi burqaa bishaanii uume sagadaa. Kun abboommii arfaffaa nu yaadachiisa: Guyyaa Sanbataa qulqullaa’uuf yaadadhu. Guyyaa jaha dhama’ii hojii kee hundumaa ni hojjedhu, guyyaan torbaffaan garuu Yau Waaqa keetiif boqonnaa dha. Itti hojii tokkollee hin hojjatin… Yaa’i guyyaa ja’a keessatti samii fi dachii, galaana fi waan isaan keessa jiru hundumaa uumtee, guyyaa torbaffaattis boqote, kanaaf Yau isa eebbiftee isa qulqulleesse.

Seexanni, seexanni, yeroo tokko samii irratti ergamaa ifaa ture, garuu of tuulummaa fi inaaffaan garaa isaa irratti ol’aantummaa waan qabuuf, seera Waaqayyoo jibbuu jalqabe, seera isaa isa qajeelaa jibbuu qaba. Ergamoonni seera kana akka isaan hin barbaachifne himate. Akkasumas nama humna guddaa qabu tokko Roomaa keessa jiru tokko irratti dhiibbaa godheen abboommii Waaqayyoo keessaa tokko, bifa aariitiin akka fooyyessu taasiseera. Kiristaanonni hanga jaarraa afraffaatti guyyaa Sanbata, guyyaa Yihudoonni itti kabajan eegu turan. Yesus mataan isaa akkana jedhe: ari’atamni guyyaa sanbata akka hin mudanne kadhadhaa.

Dhaabbata ati hojjettu keessatti akka tasaa gareen hojjettootaa Kibxata hunda bilisa ta’uu akka barbaadan yoo murteessan yaaddee beektaa? Sun aangoo daayirektarootaaf qormaata hin ta’uu?

Haala kanaan Phaaphaasichi guyyaan boqonnaa Dilbata guyyaa torbaffaa irraa gara Wiixata guyyaa jalqabaa torbanitti akka jijjiiramu ajaje. Akkasumas, Yesus guyyaa jalqabaatti duʼaa kaʼuusaa akka sababaatti itti fayyadameera. Kana malees, Kaatolikii yeroo sanaaf Sanbata Yihudoota, warra jibbaman isaan yaadachiisa ture. Yeroo tokkoof Dilbata fi Wiixata akka qulqullootaatti eegamaa turan. Garuu waggoota darban keessatti Dilbata guyyaa daangeffama waan ta’eef, Wiixata immoo guyyaa gammachuu waan ta’eef, guyyaan jalqabaa jaalala argate. Kun jaarraa afraffaatti ta’e. Abboommiin katekizimii inni lammaffaan fakkiiwwan bocaman akka hin hojjenne kan jedhus ni kaafameera. Akkasumas lakkoofsa gaarii abboommii kudhan eeguuf, phaaphaasichi abboommii kurnaffaa lamatti qoode. Garuu seerri Gooftaa guutuudha jedha Faarfannaan 19, jijjiiramni kamiyyuu samiif arrabsoodha. Uumamni mataan isaa bu’aa seera cabsuu fi warra lafa balleessan itti dhaga’ama, jedha Isaayaas: Lafti ni gaddi, ni goga; addunyaan ni laafti, ni goga; ummata lafaa keessaa warra ol aanaa ni laaffisu. Dhugaa dubbachuuf lafti sababa jiraattota isheetiin kan faalamte yoo ta’u, sababni isaas seera cabsanii, seera jijjiiranii fi kakuu bara baraa waan cabsaniif.

Guyyaan torbaffaan, Dilbata, guyyaa Gooftaa, guyyaa torban keessaa isa hunda caalu, guyyaa maatiiti. Hojii keenya yoo dhabnellee, kun garaa keenya guutuudhaan Waaqayyoon akka jaallannu argisiisa. Lubbuu nama baay’ee jaallattu as Lafa irratti baraaruuf hojii kee dhabuuf fedhii qabdaa?

Uumaan keenya akkana jedha: Haati mucaa jaallattu yoo dagattellee ani si hin dagadhu (Isaayaas 49:15). Akkamittan Waaqa akkasitti hin jaalladhu?

Jaalala sanaaf yeroo harka kennitu, jaalala sanaaf deebii kennuudhaan “ofii” kee yeroo caccabu, akkasumas fedhii keetiin ajajamuu kennuu yeroo jalqabdu, cubbuu kee irraa qulqullaa’uu dandeessa, bishaan keessa cuuphamuu dandeessa. Addunyaaf du’a kan agarsiisudha, akkasumas jireenya Abbaan kennu fudhachuudha. Madda bishaanii kana kan uume xurii hundarraa nu dhiquuf.

Mucaan daandiirra jiru, yatiima, xuraa’aa, urgaa hamaa qabu tokko maatii dureeyyii ta’etti guddifame. Saamunaa urgooftuu, haalluu, dhiqannaa gaarii fi uffata qulqulluu argatte. Garuu mucaan sun dhiqachuu yoo dide ykn uffata isaa isa dulloomaa uffachuu yoo dhiise hoo? Kanaaf mootummaa samii seenuuf haal-duree tokko tokko fudhachuu qabna. Irra daddarbaa isaa kan haguugee gonkumaa hin milkooftu, kan himatee dhiise garuu araara argata.

Kitaaba elektirooniksii ajaa’ibaa kana fuula kana irratti dhiifna, kunis jijjiirraa keessatti tartiibaan isin agarsiisa. Abbaa kee isa samii wajjin walitti dhufeenya dhuunfaa akkamitti akka qabaattu. Har’a yoo sagalee Abbaa dhageesse garaa kee hin jabeessin.

Yaadadhu: addunyaa guutuu argatte lubbuu kee dhabuun faayidaa maalii qaba?